Henkilökohtaiset työkalut

Teatteri

Kymipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kymenlaakson teatterihistoriaa

[muokkaa] Kotka

Kotkan teatterielämä on pitkä ja komea. Ensimmäiset kosketukset näyttämötaiteeseen Kotka sai 1860-luvulla, silloin Ruotsinsalmi nimisenä varuskuntana. Tuolloin seudulla tiedetään käyneen useita ulkomaalaisia teatteriseurueita. Esityksissä puhuttiin yleensä saksaa tai ruotsia, joten näytökset oli tarkoitettu ns. wallasväelle. Esiintymispaikoista oli puute, sillä paikkakunnilla ei ollut tarkoitukseen sopivia saleja.

Vuonna 1886 Kotkassa järjestettiin kaksi näytäntöä paikallisin voimin. Esitykset otettiin vastaan suopeasti, vaikka Kotkan sanomien toimittaja paheksui arvostelussaan näyttelijöiden tarpeettomia naurunpyrskähdyksiä ja huonosti hallittuja rooleja. Vuonna 1902 perustettiin Työväen näytelmäseura. Kotkalaisen näyttämötoiminnan seurauksena teatteriharrastus levisi kaikkialle maakuntaan ja ennen pitkään syntyi kymmeniä seuranäyttämöitä eri puolille maakuntaa, joista useimmat toimivat vuosikymmenten ajan. Pisimpään on toiminut Karhulan työväennäyttämö, joka on perustettu 1898 ja toimii edelleen aktiivisesti.

Keväällä 1907 ryhdyttiin suunnittelemaan Kotkaan ammattiteatteria. Yhtenä syynä teatteritoiminnan vakiintumiseen oli työväentalon valmistuminen, jonka juhlasaliin mahtui 1000 katsojaa. Ensimmäinen maailmansota katkaisi hyvin virinneen työväen teatteritoiminnan Kotkassa. Sodan jälkeen Kotkan kansallisseura perusti Työväenteatterin varteenotettavaksi haastajaksi amatöörinäyttämön, joka nimettiin vuonna 1918 Kotkan näyttämöksi. Teatteri saavutti pian useita taiteellisia voittoja ja henkilökunta kasvoi, mutta taloudellisesti teatteri oli tiukalla. 1920-luvulla palkkaa sai ainoastaan johtaja-ohjaaja. Näyttelijät olivat sivutoimisia, usein poliiseja, koska poliisimestari Eino Havas toimi pitkään Kotkan näyttämön hallintoneuvostossa.

Koko 1930-luvun Kotkan näyttämö nautti suurta suosiota Kotkassa. Esityksiä kertyi 100 vuodessa. Koko maakunnan alueelle ulottuvat kiertueet vakiintuivat osaksi toimintaa ja teatterin nimeksi muutettiinkin Kotkan Näyttämö – Kymenlaakson maakuntateatteri.

Työväenteatterilla meni heikommin ja toiminta lopetettiin muutamaksi vuodeksi. Vuonna 1934 esitykset aloitettiin uudelleen nimellä Kotkan työväennäyttämö. Talvisodan seurauksena kotkalaiset teatterit päättivät yhdistyä ja Kotkan maakuntateatteri perustettiin 2. heinäkuuta 1940. Kotkalaisen teatterielämän ominaispiirteenä voidaan pitää kiinteää yhteyttä maakuntaan. Alusta alkaen erilaiset näyttämöt vierailivat Kymenlaakson asutuskeskuksissa synnyttäen samalla vakaan pohjan teatteritaiteen yleiselle harrastukselle kautta koko maakunnan.

[muokkaa] Hamina

Haminalaisen teatterin alkutaival on samankaltainen kuin Kotkassa. Ulkomaiset teatteriseurueet pysähtyivät usein kaupungissa. Erikoisin vierailu tapahtui vuonna 1873, jolloin Suomalaisen teatterin väki purjehti laivalla Haminaan. Vuonna 1884 kaupungissa oli jo lukuisia teatterinharrastajia ja 1900 kaupunkiin oli syntynyt jo useita näytelmäseuroja. Teatteri oli haminalaisille suosittua ajanvietettä. Haminan raittiusyhdistyksen esittämä Tukkijoella-näytelmä oli ohjelmistossa peräti 23 vuotta!

Työnväenyhdistyksen näytelmäseurasta tuli vuonna 1913 Haminan työväennäyttämö, joka toimi aktiivisesti 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen toiminta hiipui, kunnes se lopetettiin 1970-luvun lopussa. Kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen haminalainen teatteri koki uuden alun, kun vuonna 1987 kaupunkiin perustettiin ammattijohtoinen harrastelijateatteri, jonka merkitys Haminan matkailulle on ollut suuri. Erityisesti kesäteatterin esitykset ovat olleet suosittuja.

[muokkaa] Anjalankoski

Anjalankosken teatterin juuret ylettyvät 1920-luvulle. Myllykoskella toimi Työväen näyttämö vuoteen 1963 saakka. Vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen vuonna 1978 Anjalankosken Teatteri koki uudesti syntymisen. Teatteri toimii harrastelijavoimin, mutta ammattimaisessa ohjauksessa. Anjalankosken kaupunki ylläpitää teatteritaloa. Teatterin käytännön toiminnasta vastaa Anjalankosken teatterin kannatusyhdistys ry, joka on valtakunnallisen Työväen näyttämöiden liitto ry:n jäsen. Vuosittain kolmen kokoillan näytelmän valmistaminen, joista yksi kesänäytelmä sekä lasten- ja nuortenryhmien valmistamat vuotuiset näytelmät, muodostavat teatterin toiminnallisen sekä myös taloudellisen rungon.

Teatterin laajaa suosiota Kymenlaaksossa kuvastanee se, että miltei jokaisessa kunnassa toimii ainakin yksi harrastelijateatteri. Monet teatterit ovat keskittyneet kesäteatteritoiminnan ylläpitämiseen. Lisäksi maakunnasta löytyy runsaasti omaehtoista näyttämötoimintaa, jota järjestävät seurat, kerhot, kansanopistot, kirjastot ja päiväkodit. Väite, että joka toinen suomalainen on joskus esiintynyt teatterissa, pitää Kymenlaakson kohdalla täysin paikkansa.

[muokkaa] Katso myös